Nyt siis oli edessä ensimmäisen applikaation tekeminen. Rails on siitä hyvä systeemi, että se tekee ohjelmoijan puolesta paljon rutiinihommia ja rohkaisee hyvään ohjelmointityyliin (tai näi ainakin mainoslause sanoo). Joka tapauksessa se luo paljon hakemistoja ja tiedostoja, joiden käyttötarkoituksesta ei ole alussa hajuakaan.
Näin kävi myös kun lähdin seuraamaan http://guides.rubyonrails.org/getting_started.html ohjeita ja loin ensimmäisen controllerini. En vielä siinä vaiheessa tiennyt yhtään, mikä controller on.
Mieheni, joka on ohjelmoinut jonkin verran Djangolla, joka on samantapainen alusta kuin Rails, selitti minulle miten asia menee, ja alkoihan se jostain muustakin yhteydestä muistua mieleen.
Applikaatiossa on siis kolme kerrosta: view, controller ja model. (Ja sitten se varsinainen tietokanta pohjalla). Ne ovat toistensa kanssa tekemisissä sillä tavalla, että view näyttää nätisti tiedon, jonka controller on jollain logiikalla kursinut kokoon ja hakenut modelin kautta tietokannasta. Model on tietokannan helppokäyttöinen ohjaamo. Minulla ei ole aavistustakaan mitä nämä termit ovat suomeksi, mutta ehkä jossain vaiheessa sen opin.
Joka tapauksessa se ohjelman varsinainen äly on controllerissa. Käyttäjä pyytää ohjelmaa tekemään jotain, ja pyyntö menee selaimen osoiterivin kautta controlleriin, joka tekee jotain ja palauttaa käyttäjälle tuloksen.
Kyllästyin ohjeiden seuraamiseen ja koodin kopioimiseen varsin äkkiä ja halusin tehdä ihan oman ohjelman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti