Loin myös vastaavat modelit. Halusin niiden riippuvan toisistaan, joten
tein taskiin goal_id-kentän ja goaliin project_id-kentän. Niin voisin
löytää kuhunkin tavoitteeseen liittyvät tehtävät ja kuhunkin projektiin
liittyvät tavoitteet. Loin mallit komentoriviltä, ja minun piti tehdä se muutamaan kertaan.
Lisäsin myös app/model-hakemistossa oleviin tiedostoihin tiedon siitä, millaisissa suhteissa ne ovat toisiinsa. Esim. app\models\task.rb tiedostoni näytti tältä:
class Task < ActiveRecord::Base
belongs_to :goal
end
ja app\models\project.rb
class Project < ActiveRecord::Base
has_many :goals
end
Näillä saa ohjeiden mukaan helpotettua esimerkiksi poistoa, kun ohjelma tietää mikä liittyy mihinkin. Onhan se itsellekin selkeyttävää, kun nämä laittaa paikoilleen.
Tietokantataulujen muoto generoituu tiedostoon db\schema.rb. Sieltä näkee minkä nimisiä sarakkeita sitä onkaan tullut luotua.
Taulujen luonnit ja muutokset tehdään migraatioilla. Antaisin ennemminkin nimeksi migreeni. Tämä osa-alue on jäänyt vielä melko hämäräksi. Idea on käsittääkseni se, että kukin muodon muutos tehdään ajamalla migraatiotiedosto, jonka voi myös perua. Menin itse niin solmuun noiden tiedostojen kanssa varsinkin kun menin käpälöimään käsin jotain mitä ilmeisesti ei olisi saanut muuttaa. Tiedostojen nimessä on aikaleima, jonka perusteella migraatiot ajetaan järjestyksessä.
Joka tapauksessa tietokannan hakiessa muotoaan minulle tuli tutuksi komentosarja
rake db:drop db:create db:migrate
joka tyhjentää tietokannat, luo ne uudelleen ja ajaa migraatiot. Joskus vielä ymmärrän tämänkin paremmin ja voin kirjoittaa siitä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti